"Juurakon Huldaa katselee sen pitkästä iästä huolimatta vieläkin melkein hyristen." Aamulehti 1982
"Kohtauksissa on eloa ja väriä, ne liittyvät toisiinsa eheästi ja saumattomasti ja kokonaisuus tekee hallitun vaikutuksen." Uusi Suomi 1937

Vakava komedia JUURAKON HULDA oli Juhani Tervaspään alias Hella Wuolijoen näytelmistä ensimmäinen, jonka pohjalta tehtiin myös elokuva. Sen ohjasi vuonna 1937 Valentin Vaala, jolla oli onni saada elokuvansa nimiosaan uusi näyttelijätulokas Irma Seikkula - hänelle Juurakon Huldan kaltainen tehtävä sopi kuin valettu. Roolihenkilönä Juurakon Hulda on voimakastahtoinen kansannainen, joka sinnikkäällä sisullaan pätevöittää itsensä Sääksmäen Juurakon matalasta torpasta muutamassa vuodessa Helsingin sivistyneistön täysikelpoiseksi jäseneksi. "Kansamme suureksi! Suureksi sivistyskansaksi! Kolme miljoonaa sivistynyttä ihmistä pieneen Suur-Suomeen," hehkutti kirjailija itse näytelmänsä taustoja Suomi-Filmin Uutisaitassa 9/1937.
JUURAKON HULDA oli aikoinaan 1930-luvun katsotuimpia kotimaisia elokuvia, eikä ihme - olihan Juurakon torpan tomera tyttö kuin vertauskuva Suomen kansasta pienoiskoossa. Irma Seikkulan vastanäyttelijänä on Tauno Palo suorastaan vastustamaton tuomari Soratien roolissaan. Hänen sihteerinään nähdään elokuvassa ensi kertaa myöhemmin valkokankailla suurta suosiota niittänyt Lea Joutseno. Helsingin herroina ja tuomari Soratien ystävinä tutustuvat Huldaan tarkemmin myös Topo Leistelä, Hugo Hytönen, Ossi Elstelä ja Valter Tuomi. Tuomari Soratien funkistyylinen kaupunkiasunto on Ossi Elstelän lavastama.