Pikku Brianin on aika mennä nukkumaan ja Mike-setä on luvannut kertoa hänelle iltasadun.

"Olipa kerran Punahilkka, ei niin pieni, vaan 18-vuotias kaunis tyttö Rachel, joka lähti hakemaan apteekista isoäidille lääkettä.
Apteekkari antoi vahingossa Rachelille toiselle asiakkaalle, Willylle, tarkoitetut ihmissusivasta-aine-lääkkeet. Willy ryntää karjuen isoäidin mökille ja Rachel löytää isoäidin verissään mökistä. Rachel luulee isoäidin kuolleen, mutta kumartuessaan tämän puoleen avaa isoäiti suunsa. "Isoäiti, miksi sinulla on niin suuret hampaat"?...

"Nukahtikohan Brian"?, tuumii Mike-setä laskeutuessaan portaita alakertaan.
Mike-setä kääntyy kuuntelemaan Brianin huoneesta kuuluvaa murahtelevaa ääntä. No, ei kai se ollut mitään... (yksi kuuluisa viimeinen lause).