Alkuperäisestä filmistä ei ollut yhtään täydellistä kopiota, joten elokuvan koostaminen oli varsinaista salapoliisityötä. Sen onnistumisessa auttoivatkin monet keräilijät ja alan harrastajat. Vaikea työ saatiin päätökseen ja tulos oli nykytekniikan ansiosta lopulta yhtä teräväpiirtoinen ja kirkas kuin mitä alkuperäinen oli valmistuessaan vuonna 1940.
Laurel ja Hardy työskentelevät torvitehtaassa. Jatkuva törähtely aiheuttaa Hardylle hermoromahduksen. Lääkäri suosittelee potilaalle rauhallista merimatkaa. Koska Ollie ei voi sietää merelläoloa, hän vuokraa yhdessä Stanin kanssa pienen, lähes merikelvottoman veneen. Alkaa leppoisa aika ja turvallisuutta lisää vielä se, että vene on kiinnitetty lujasti satamalaituriin. Heidän rauhansa kuitenkin häiriintyy, kun vankilasta karannut tappaja Dick Cramer kiipeää veneeseen ja päästää sen tuuliajolle. Ystävykset joutuvat vaaralliseen tilanteeseen varsinkin, kun Crayson uhkaa tappaa heidät. Silloin tietäessään joutuvansa mielipuolisen raivon valtaan kuullessaan äänekästä toitotusta, Ollie pyytää Stania soittamaan torveaan. Juoni toimiikin, kunnes torvi hajoaa. Ollie joutuu nyt täysin tappajan armoille, mutta tappelun aikana Stanin onnistuu korjata torvi ja töräyttää sillä viime hetkellä ja verilöyly kääntyy Ollien voitoksi. Satamapoliisi pidättää Cramerin ja Ollien on sankari, mutta sitten Stan näyttää miten kaikki tapahtui. Hardy joutuu taas raivon valtaan ja käytyään poliisien kimppuun huomaan kauhukseen päätyvänsä samaan selliin tappajan kanssa.